6. marraskuuta 2017 | Ville Koiste | Kaupallinen yhteistyö

Sote-orkesteri ei toimi ilman yhteistyötä ja luottamusta

Yhteistyö koetaan monesti lähinnä eräänlaisena luovuuden lähteenä, esimerkiksi tapana tuottaa uusia ideoita. Tuskin kukaan on välttynyt ’brainstorming’-sessiolta, jossa yritetään yhdessä tuottaa uusia ajatuksia ja ratkaisuja käsillä olevaan ongelmaan. Mutta miksi yhteistyö ja rajat ylittävä vuorovaikutus on erityisen tärkeää myös uudistuvalle sotelle sekä kansalliselle hyvinvoinnille ja elinvoimaisuudelle?

Yhteistyötä on orkestroitava

Muuttuvassa ja yhä erikoistuneempaa osaamista edellyttävässä toimintaympäristössä kukaan ei enää pärjää yksin. Kaiken tarvittavan osaamisen kokoaminen yhden katon alle on käytännössä mahdotonta tai ainakin kallista ja hidasta. Tämä koskettaa kaikkia toimialoja. Asian tärkeydestä huolimatta yhteistyö koetaan usein pikemminkin taiteeksi kuin tieteeksi. Todellisuudessa laajankin toimijaverkoston yhteistyötä voi johtaa ja hallinnoida, luovuutta kuihduttamatta. Hyvä vertauskuva on sinfoniaorkesteri ja miten sen kymmenet soittajat voivat tuottaa saumattoman elämyksen kuulijoilleen, kiitos kapellimestarin sekä riittävän yhteisen harjoittelun.

Orkesteriesimerkki on pikaisesti ajateltuna melko kaukana kotimaisen soten arjesta. Mutta toisaalta molemmissa on kyse muun muassa erilaisen osaamisen ja monimuotoisten roolien kytkemisestä saumattomasti toisiinsa yhteisen tavoitteen edistämiseksi. Tätä ei kuitenkaan tapahdu sotessakaan ilman toimijoiden välistä vuorovaikutusta, sen pohjalta kehittyvää luottamusta ja sopivia ohjausmekanismeja.

Kulttuuri rakentuu kokemusten ja kohtaamisten kautta

Sote on toimialana (syystäkin) riskejä välttelevä, minkä vuoksi alalla ei voida säntäillen kokeilla viimeisimpiä teknologioita. Asioita tehdään hallitusti ja harkiten, näyttöön pohjautuen. Ehkä juuri siksi toimijoiden kyvykkyys on perinteisesti kasvanut eniten riskien, eikä niinkään mahdollisuuksien tunnistamisessa ja toiminnan ketterässä kehittämisessä. Nämä eivät ole kuitenkaan toistensa vastakohtia ja molempia voidaan edistää samanaikaisesti. Se edellyttää kuitenkin uudenlaista, monialaista ja avointa yhteistyötä, joka pohjautuu luottamukseen. Ilman luottamusta, yhteistyö on usein hidasta ja byrokraattista, tehden siitä jopa kannattamatonta.

Organisaatio- tai toimialakulttuuri ei muutu ylhäältä alas kertoen, vaan alhaalta ylös toimien ja oppien. Molempia näkökulmia tarvitaan. Organisaation johto voi määrittää vision ja antaa viitekehyksen toiminnalle, mutta toimivimmat keinot niiden saavuttamiseksi löytyvät usein kentältä – niiltä ihmisiltä, jotka työskentelevät asiakas- tai potilasrajapinnassa ja kokevat toiminnan raamit arjessaan. Kokemusten sävy muokkaa henkilöiden ja heidän kauttaan organisaatioiden välisiä suhteita sekä muun muassa nostaa tai madaltaa edellytyksiä itseohjautuvuudelle. Oppimiskokemukset ja inspiroivat kohtaamiset herättävät meissä sisäisen uteliaisuuden, myönteisen suhtautumisen uudelle ja kyvykkyyden käsitellä epävarmuutta. Näin myös luottamus rakentuu.

Onnistuakseen yhteistyö vaatii kuitenkin panostuksia ja siksi strategiset valinnat nousevat keskiöön. Kuinka paljon ja mihin resursseja ohjataan tai miten toimijoiden välistä vuorovaikutusta vauhditetaan? Kuten mitä tahansa uutta, kannattaa toimijoidenkin välistä yhteistyötä kokeilla aluksi rajatulla alueella. Ketterät kokeilut, ratkaisujen joukkoistaminen, avoin vuorovaikutus ammattilaisten ja asiakkaiden välillä ovat esimerkkejä mahdollisuuksista, jotka ovat jokaisen organisaation ulottuvilla. Maakunnille sote-palveluiden järjestäjinä on avautumassa avainrooli toiminnan ohjaajana sekä yhteistyön mahdollistajana.

Millaiseksi tulevaisuuden sote-orkesteri muodostuu?

Sote-uudistuksen läpivientiä voi verrata sinfoniaan, jonka toteutus edellyttää aivan uudenlaista yhteistyötä. Tulevaisuuden sote kaipaa sekä erikoistuneita huippusoittajia että kapellimestareita, jotka ohjaavat kokonaisuuden yhteisiä tavoitteita kohti. Orkesterissa toimiminen edellyttää soittajilta erilaista asennetta kuin soolokeikalla - omakin menestys nimittäin riippuu pitkälti muiden onnistumisesta. Saadaksemme sektori- ja toimialarajoilla piilottelevan potentiaalin muutettua hyvinvoinniksi, organisaatioiden olisi uskallettava pohtia uudenlaisia rooleja ja avoimempaa yhteistyötä.

Mitä paremmin sote-kannustimet ohjaavat toimijoita yksilön ja väestön hyvinvoinnin edistämiseen, sitä vahvemmin toimijat sitoutuvat asiakas- ja ihmislähtöiseen yhteistyöhön. Hyvinvointi on myös paljon kaivatun elinvoiman perusedellytys. Verkottuneessa maailmassa luottamuspääoma on siten menestystekijä vailla vertaa.

Ville Koiste

Management Consultant, Health & Public Services

 

 Accenture on maailmanlaajuisesti toimiva strategian, konsultoinnin, digitaalisuuden, teknologian ja ulkoistamisen asiantuntijapalveluita tarjoava yritys, jonka toiminta kattaa yli 40 toimialaa ja kaikki liiketoiminta-alueet.

 

Blogi

Tiistaina ilmestyi jälleen yksi esitys siitä, miksi 18 maakuntaa on aivan liikaa. Montako näitä esityksiä tarvitaan, että asia uskotaan? Tai no, on se kai uskottu, mutta linjaukset tehdään ilman ”tuot...

Keskustelu valinnanvapauslaista käynnistyi jo ennen kuin lausuntopyyntö lakiehdotuksesta lähti liikkeelle. Raflaavat kannanotot saavat julkisuutta ja herättävät kansalaisissa ja ammattilaisissakin häm...

Sote-uudistus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden rakentaa Suomeen hyvinvointia tuottava asiakaslähtöinen, laadukas ja kustannustehokas palvelujärjestelmä. Digitalisaatiota on maalailtu yhdeksi kesk...

Sote-keskustelussa on jäänyt yksi merkittävä, kustannusten hallintaan liittyvä mahdollisuus käsittelemättä. ”Raha seuraa asiakasta”-ajattelussa on jääty puolitiehen. Valtion maakunnille ohjattavasta s...

Twitter

  



Bonnier Business Forum Oy
Mikonkatu 13 D 132 (4. krs)
FI-00100 Helsinki
 
Toimitus:
toimitus.ht@bonnierbusiness.fi
 
Asiakaspalvelu:
Puhelin +358 30 422 8808
asiakaspalvelu@bonnierbusiness.fi