14. syyskuuta 2017 | Laura Simik

MedTechin aika: haluatko käydä keuhkossa?

” Siinä minä seisoin uudessa jalan näköisessä proteesisissani ja katsoin, kun muut lapset juoksivat, hyppivät ja kiipeilivät puihin”, sanoi nainen viime syksynä MedTech Forumissa.
 
Hän oli tohtori Sarah. Ensimmäinen nainen, joka oli proteesia käyttävänä henkilönä osallistunut Havaijin teräsmieskilpailuun ja joka on vahvasti osallistunut juoksujalkojen suunnitteluun.
 
Terveysteknologia tarjoaa suomalaiselle terveydenhuollolle jo nyt tuhansia ratkaisuja. Esimerkiksi nopea diagnostiikka, tehokkaat syöpä- ja sydänhoidot, haavanhoito, uudenlainen kuvantaminen – just name it. Laitteita ja tuotteita, jotka auttavat hoitamaan potilaita turvallisesti tai antavat ihmisille mahdollisuuden omaehtoiseen elämään
 
Uuden soten pitää mahdollistaa terveysteknologian hyödyntäminen vielä nykyistäkin paremmin. Näillä asioilla on kiire. Tulevaisuus on täällä jo: viime viikolla vierailin virtuaalilaseilla potilaan keuhkojen sisällä. Proteesikäsi, joka voidaan implantoida ihmisen omaan hermostoon, on jo totta. Painehaavoja voidaan ehkäistä uudenlaisilla materiaaleilla.
 
Voimme vain aavistella miten nämä uudet ratkaisut, keinoäly, nanoteknologia ja robotiikka muuttavat hoitoa ja hoidon käytäntöjä. Siksi soten tekijöiden pitäisi katsoa rakenteiden yli kohti tulevaisuutta ja mahdollistaa kehitys (jota emme edes vielä osaa kuvitella) poissulkemisen sijaan. Se vaatii luottamuksen rakentamista, yhdessä tekemistä ja avointa dialogia kaikkien toimijoiden välillä.
 
Mieleeni tulee kolme ensisijaista asiaa:
 
Ensinnäkin vaaditaan valmistelijoiden ja lainsäätäjän ymmärrystä siitä, että terveydenhuollon digitalisaatio on paljon enemmän kuin järjestelmämuutos. Lainsäädännöllä sekä viranomaistyöllä on edistettävä joustavaa, kokeilevaa toimintaympäristöä, jonka insentiivit ja mittarit rakennetaan vaikuttavuuden pohjalta.  STM:n, VM:n ja TEM:n työtä helpottaisi huomattavasti, että tavoitteen edistämiseksi luotaisiin tiiviit, toimivat sekä pitkäjänteiset keskusteluyhteydet terveysteknologiayritysten kanssa.
 
Toisekseen uusissakin soterakenteissa ja valinnanvapaudessa on turvattava toimivat, kilpailukykyiset terveysteknologiamarkkinat. Se on kaikkien etu. Siksi esimerkiksi hankinnat on säilytettävä vähintään yhteistyöaluetasolla ja rytmitettävä tasaisesti. Näin saadaan kehitettyä tarvittavaa hankintatoimen, käyttäjien (lääkäreiden / hoitajien), potilaiden sekä yritysten yhteistyötä ja voidaan huomioida alueiden erot.
 
Halpaa, hyödytöntä bulkkia ja korkeaksi koituvia välilliskustannuksia kukaan ei halua, joten sellaiseen toimintaympäristöönkään ei pidä ohjata. Maakuntien päätöksenteossa ja hankinnoissa ratkaisujen vaikuttavuus on nostettava pelkän hinta-ajattelun ohi.
 
Kolmas asia on se, että Suomella olisi jo nyt kaikki eväät, joilla houkutella tänne kansainvälisten terveysteknologiayritysten tuotekehitystä ja tutkimusta ja tukea kotimaisia, isoja yrityksiä tässä työssä. Samalla saisimme investointeja ja terveysteknologian huippuosaamista, mikä auttaisi myös alan startuppeja. Muihin pohjoismaihin verrattuna olemme vielä lapsenkengissä. Vetovoimamme lisäämiseksi on entistä enemmän luotava tilaa yliopistosairaaloiden keskinäiselle yhteistyölle ja yritysyhteistyölle, resursoitava tutkimuslääkärit ja –hoitajat hyvin sekä luotava osaamisfoorumeita. Ne ovat tärkeitä tekijöitä kansainvälisen Suomen T&K-toiminnan vahvuuksia esiin nostavan elinkeinopolitiikan rinnalla.

Lisäksi terveysteknologia luo kiinnostavan osaamistarpeen. Palaan siihen seuraavassa blogitekstissäni.
 
Puheensa päätteeksi tohtori Sarah totesi, että hänen jalkaproteesillaan ei vielä voi ladata kännykkää, mutta sen sijaan napautti robocop-jalkaansa, johon syttyi loistavia, kirkkaita valokukkasia. Se oli hetki, jolloin kirkkaasti ymmärsin, että parhaimmillaan terveysteknologia tekee uhreista voittajia.

Me voimme Suomessa olla uuden ajan airuita: yhdessä terveemmän elämän palveluksessa.
 
Kirjoittaja Laura Simik on Sailab –MedTech Finland ry toimitusjohtaja.
 
Sailab – MedTech Finland ry on terveysteknologiayritysten vaikuttamis- ja edunvalvontajärjestö, johon kuuluu miltei 100 kansainvälistä ja kotimaista yritystä.

 

Kommentoi:

Blogi

Tiistaina ilmestyi jälleen yksi esitys siitä, miksi 18 maakuntaa on aivan liikaa. Montako näitä esityksiä tarvitaan, että asia uskotaan? Tai no, on se kai uskottu, mutta linjaukset tehdään ilman ”tuot...

Keskustelu valinnanvapauslaista käynnistyi jo ennen kuin lausuntopyyntö lakiehdotuksesta lähti liikkeelle. Raflaavat kannanotot saavat julkisuutta ja herättävät kansalaisissa ja ammattilaisissakin häm...

Sote-uudistus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden rakentaa Suomeen hyvinvointia tuottava asiakaslähtöinen, laadukas ja kustannustehokas palvelujärjestelmä. Digitalisaatiota on maalailtu yhdeksi kesk...

Sote-keskustelussa on jäänyt yksi merkittävä, kustannusten hallintaan liittyvä mahdollisuus käsittelemättä. ”Raha seuraa asiakasta”-ajattelussa on jääty puolitiehen. Valtion maakunnille ohjattavasta s...

Twitter

  



Bonnier Business Forum Oy
Mikonkatu 13 D 132 (4. krs)
FI-00100 Helsinki
 
Toimitus:
toimitus.ht@bonnierbusiness.fi
 
Asiakaspalvelu:
Puhelin +358 30 422 8808
asiakaspalvelu@bonnierbusiness.fi