5. kesäkuuta 2017 | Matti Parpala

Sote-pilotit ja henkilökohtainen budjetti tulevat – uskallatko mukaan?

Valtio jakaa maakunnille yhteensä 100 miljoonaa euroa sote-uudistusta pilotoiviin hankkeisiin. Uudistuksessa voi pilotoida sote-keskuksia, henkilökohtaista budjettia tai molempia. Siinä, missä sote-keskuksista on vatvottu julkisuudessa kyllästymiseen asti, on henkilökohtaisesta budjetista ollut julkisuudessa puhetta erittäin vähän.

Hiljaisuus ei tarkoita, etteikö myös henkilökohtaisessa budjetoinnissa olisi kyse valtavasta muutoksesta. Henkilökohtaisen budjetin piiriin tulee sote-menoista peräti 1,5 miljardin euron siivu: palveluasumista, sosiaalityötä, henkilökohtaista apua, erilaisia vanhus- ja vammaispalveluita, ja paljon muuta.

Samalla tarkoituksena on toteuttaa iso palvelufilosofian muutos, kun perinteisestä neuvontakeskeisestä mallista siirrytään uuteen toimintatapaan: asiakkaasta tulee palveltavan sijaan käyttäjä ja valitsija. Kun asiakkaan valinta tehdään mahdolliseksi, myös palveluntuottajien määrä voi kasvaa merkittävästikin, kuten on tapahtunut monissa nykyisissä palvelusetelikunnissa.

Toimivin ratkaisu löytyy vain kokeilemalla

Väitän, että henkilökohtaisen budjetin pilotointi olisi jopa sote-keskusmallia tärkeämpää. En sano, etteikö sote-keskusten pilotointi olisi suuri hallinnollinen harjoitus ja etteikö yhtiöittäminen ja markkinoiden toimiviksi saaminen ottaisi paljon aikaa ja vaivaa. Henkilökohtaisessa budjetissa kyse on kuitenkin asiakasryhmästä, jonka tarpeet ovat keskimäärin huomattavasti vaativammat ja monipuolisemmat. Voisi jopa sanoa, että nyt tehdään hyvinvointivaltion turvaverkkojen perustavanlaatuista päivitystä.

Jotta henkilökohtaista budjettia voidaan pilotoida, aluksi täytyy määritellä, miten budjettia jaetaan, mihin palveluihin ja kelle. Tärkeitä arvioitavia asioita on vaikkapa se, mikä on oikea tapa määrittää palvelutarve ja budjetti, jonka puitteissa asiakas sitten pääsee tekemään valintoja.

Paljon muitakin kysymyksiä seuraa: mikä on oikea määrä rahaa kuhunkin palveluun? Missä tapauksissa budjettia muutetaan kesken budjettikauden? Miten vaikuttavuutta mitataan? Minkä asioiden välillä asiakas saa valita? Miten asiakkaat ryhmitellään, ja kuinka yksilöllisesti budjetit määritetään?

Luonnollisesti prosessi on mietittävä mahdollisimman valmiiksi ennakkoon, ja alustavat analyysit ja suunnitelmat on tehtävä huolella. Pohtimisesta huolimatta paras tapa järjestää palvelut löytynee kuitenkin vain lähtemällä ensin liikkeelle, ja sitten päivittämällä sekä prosesseja että asiakaskohtaisesti tehtyjä arvioita sitä mukaa, kun tarvetta ilmenee.

Kokeilukin vaatii kunnolliset työkalut

Parhaiten henkilökohtaisen budjetin hyödyt tulevat esiin, kun budjettien jakaminen, palvelujen valinta ja maksaminen toimii mahdollisimman käyttäjälähtöisesti, ja neuvonta tukee käyttöä tarpeen mukaan. Henkilökohtaisen budjetin hallintaan käytettävien työkalujen kannattaa olla ajan tasalla ennen palvelun levittämistä laajaan käyttöön jo siksikin, ettei pilotoinnista tule hallinnollinen katastrofi.

Henkilökohtainen budjetti vaatii erilaiset työkalut kuin palvelu- tai asiakassetelimalli. Nimittäin siinä, missä seteleitä voidaan teoriassa pyörittää pelkällä (automatisoidulla) laskutuksella, henkilökohtaisessa budjetissa erilaisten palvelujen kirjo ja transaktioiden määrä kasvaa valtavaksi jo pienelläkin asiakasmäärällä, ja näin ollen laskutus muuttuisi nopeasti todella kalliiksi ja raskaaksi tavaksi toimia.

Meillä Palvelutilissä asia onkin nähty niin, että käytännössä helpoin ja fiksuin tapa järjestää henkilökohtainen budjetti olisi jakaa raha asiakkaille tili- tai saldopohjaisesti niin, että rahan käyttö on rajattu tiettyihin kohteisiin hiukan samalla tavoin kuin vaikkapa työnantajien liikunta- ja kulttuuriseteleissä. Itse asiassa jo nykyinen, Smartumilta ”periytynyt” palvelusetelityökalumme on rakennettu tällaiselle logiikalle – vaikka tietysti jatkossa palveluun on laajennettava myös uusia ominaisuuksia, kuten esimerkiksi tiedon integroituminen kansalliseen terveysarkistoon (Kanta). Teemmekin mieluusti osamme jo pilottivaiheessa, jotta siirtyminen uuteen sote-malliin olisi mahdollisimman mutkatonta.

Haku on auki nyt

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi pilottihaun ohjeistuksen 29. toukokuuta, ja ensimmäisen kierroksen haku on auki 7. heinäkuuta asti. Omasta puolestani toivon, että mahdollisimman moni maakunta uskaltaisi tarttua haasteeseen – onhan käynnissä yksi Suomen historian ja varsinkin sote-sektorin isoimmista uudistuksista, johon on hyvä paneutua huolella jo ennen uudistuksen lopullista voimaan astumista.

Toivotamme onnea hakuun!

Kirjoittaja Matti Parpala on Palvelutili Oy:n toimitusjohtaja.

Palvelutili Oy on kasvuyritys, jonka Smartum Palveluseteli -palvelulla toteutetaan sosiaali- ja terveyspalveluita ja valinnanvapautta jo tälläkin hetkellä lähes 60 kunnassa. Heinäkuussa järjestämme SuomiAreenassa yhtä pääkeskusteluista: Suomi 100 vuoden päästä – kuka vastaa hyvinvoinnistasi?

Lue lisää: www.facebook.com/events/154423761763124/

 

Kommentoi:

Blogi

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) haluaa, että Suomen suurimmat kaupungit liittoutuvat ja alkavat yhdessä ajaa etujaan.Vapaavuori on kutsunut 21 suurimman kaupungin johtajat tapaamiseen. Vapaa...

” Siinä minä seisoin uudessa jalan näköisessä proteesisissani ja katsoin, kun muut lapset juoksivat, hyppivät ja kiipeilivät puihin”, sanoi nainen viime syksynä MedTech Forumissa. Hän oli tohtori Sara...

Elämänlaatua, onnellisuutta, parempaa vointia, toimintakykyä, turvallisuutta, tehokkuutta, kustannussäästöjä... Vaikuttavuuden mittaaminen on terveydenhuollon kuuma peruna, mutta mikä tavoitteista ja ...

Kesälomien kynnyksellä Suomi havahtui uutiseen, että maakuntauudistus ja siihen liittyvä sote-uudistus siirtyvätkin vuoteen 2020. Tämän uutisen seurauksena varmasti useammatkin hartiat lysähtivät, osa...

Twitter

  



Bonnier Business Forum Oy
Korkeavuorenkatu 37
FI-00130 Helsinki
 
Toimitus:
toimitus.ht@bonnierbusiness.fi
 
Asiakaspalvelu:
Puhelin +358 30 422 8808
asiakaspalvelu@bonnierbusiness.fi