16. marraskuuta 2017 | Marjo Parkkila-Harju

Muutos tehdään henkilöstön voimin

Keskustelu valinnanvapauslaista käynnistyi jo ennen kuin lausuntopyyntö lakiehdotuksesta lähti liikkeelle. Raflaavat kannanotot saavat julkisuutta ja herättävät kansalaisissa ja ammattilaisissakin hämmennystä, joten niiden toivoisi pohjautuvan enemmän faktoihin kuin mahdollisiin uhkakuviin.

Sote-uudistusta tehdään jo neljättä hallituskautta. Meillä on Suomessa kansainvälisessä vertailussa kustannustehokas ja hyvin toimiva terveydenhuolto, mutta ei todellakaan täydellinen. Tarvitsemme uudistusta.

Perusterveydenhuollon tehtävät ovat viime vuosikymmenen aikana laajentuneet merkittävästi ilman resurssien lisäystä. Lääkäriliiton tavoitteena on jo pitkään ollut perusterveydenhuollon palveluiden vahvistuminen.

Ehdotetussa valinnanvapausmallissa perustason saatavuus aidosti lisääntyisi. Palvelutarjonnan lisääntyessä jonot vähenevät, sairauksiin voidaan puuttua aiemmin ja näin myös ennaltaehkäisyyn voidaan panostaa. Kun potilaat saavat itse valita sote-keskuksensa, syntyy väistämättä tarve tuottaa laadukkaampia palveluita –  maakunnan määräämin reunaehdoin.

Rahoitus ei ole ns. ”piikki auki”, vaan maakunta määrittää korvaukset ja palveluntuottajat parhaimmat tavat toimia. Uskon vahvasti, että tällöin intressi pitkäaikaisien hoitosuhteiden rakentamiseen on vahva. Myös edellytys niille on parempi.

Saatavuuden lisääntyessä alkuvaiheessa kustannukset varmasti kasvavat peruspalveluissa, mutta jatkossa todennäköisemmin säästöä syntyy erikoissairaanhoidon kustannuksissa. Hoitosuhteen jatkuvuuden on todettu pienentävän terveydenhuollon kustannuksia muun muassa lääkemääräysten, diagnostisten testien, ensihoidon ja potilaiden sairaalaan lähettämisten osalta. Tällöin toteutuu myös sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus paremmin. Tämä on yleislääketieteen ydinosaamista. Sote-keskuksien tulisi voida vahvistaa osaamistaan muiden erikoisalojen lääkäreillä oman harkintansa ja tarpeensa mukaan.

Uudistuksessa palvelujen järjestäjän kantokyky vahvistuu kuntapohjasta 18 maakuntaan. Suunta on oikea. Palvelujen integraatiota ei tarvitse tehdä tuottajan tasolla, vaan maakuntajärjestäjä voi velvoittaa tuottajat integroimaan palveluketjut haluamallaan tavalla.

Maakunnan rahoituksella tehdään jatkossa maakunnan määrittämää toimintaa. Toiminnan valvonta ja ohjaus tässä laajuudessa on uutta. Koska maakuntien tilanteet ja tarpeet ovat hyvin erilaisia, tulee niille jättää riittävästi päätäntävaltaa järjestämisvastuunsa toteuttamiseen. Osa maakunnista on pieniä, mutta niiden yhteistyölle ei ole mitään esteitä.

Kuumin keskustelu lakiluonnoksesta on noussut erikoissairaanhoidon asiakassetelistä. On väläytelty, että lääkärit tekevät joukkopaon tulevaisuuden maakuntien liikelaitoksista yksityisten toimijoiden pariin asiakassetelituotannon innoittamana.

Onkohan asiaa kysytty lääkäreiltä itseltään? Tätä on nimittäin vaikea uskoa.

Uudistus on historiallisen suuri työntekijöiden näkökulmasta ja siirtymisiä tulee varmasti tapahtumaan molempiin suuntiin – tapahtuuhan sitä nytkin. Lääkärit pääsääntöisesti haluavat tehdä monipuolista ja haastavaa työtä, toki myös niin, että työskentelyolosuhteet ovat mielekkäät ja mahdollistavat jatkuvan ammatillisen kehittymisen, usein myös tutkimuksenkin. En näe mitään estettä sille, etteikö maakuntien liikelaitokset tähän halutessaan jatkossakin pysty. Johtaminen on ensiarvoisen tärkeässä asemassa.

Asiakassetelin määrittelyissä on tiettyjä epäloogisuuksia erityisesti maakunnan mahdollisuuksissa järjestämisvastuunsa toteuttamisessa. Asiakassetelin velvoittavuutta on syytä miettiä. Toiminta sinänsä ei ole uutta, ostetaanhan nytkin erikoissairaanhoidossa palvelutuotantoa toisilta toimijoilta. Osa tekee sen kustannustehokkaammin, osa kalliimmin.

Maakunta voi myös tietyin edellytyksin kieltäytyä asiakassetelin myöntämisestä, esimerkiksi jos päivystysvalmius vaarantuu. Valinnanvapauslain ei tulisi olla ristiriidassa hiljattain hyväksyttyjen keskittämis- ja päivystysasetuksien kanssa.

Valinnanvapauden toteutumiseksi tulee olla käytettävissä ja helposti saatavilla tietoa eri palveluntuottajien palvelutarjonnasta ja näiden laadusta, että pystytään tekemään tietoon pohjautuvia valintoja.  Tämä on tarpeellista koko järjestelmän läpinäkyvyydenkin kannalta. 

Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö on toiminnan ydin. Maakuntien ja yliopistojen yhteistyöllä voidaan saada lääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen ja ohjaamiseen myös uudenlaisia mahdollisuuksia.

Muutos ei ole yksinkertainen. Asiantuntijan uskottavuus on helposti vaakalaudalla, jos leimautuu oman reviirinsä puolustajaksi. Uudistus on monella tapaa mahdollisuus, ja meidän on osattava viedä sitä nyt eteenpäin rakentavasti niin, että kaikkien päämääränä on kansalaisen ja väestön paras taloudelliset realiteetit huomioiden.

Tarvitsemme osaamista, innovatiivisuutta ja yhteistyötä uuden sote-järjestelmän aikaansaamiseksi. Lait antavat muutokselle tarpeelliset puitteet. Muutos tehdään maakunnissa henkilöstön voimin ja vastustajat jäävät  helposti sivuraiteelle. Maakunnat järjestäjinä, monipuoliset kehittyvät tuottajaorganisaatiot ja asiantuntijat varmasti pystyvät tuottamaan suomalaisille jatkossa vieläkin parempia sosiaali- ja terveyspalveluita. 

Kirjoittaja Marjo Parkkila-Harju on yleislääketieteen erikoislääkäri sekä Lääkäriliiton puheenjohtaja.

 

Blogi

Tiistaina ilmestyi jälleen yksi esitys siitä, miksi 18 maakuntaa on aivan liikaa. Montako näitä esityksiä tarvitaan, että asia uskotaan? Tai no, on se kai uskottu, mutta linjaukset tehdään ilman ”tuot...

Johtaminen on nimetty keskeiseksi haasteeksi sote-uudistuksessa. On osaajapulaa, työn hallinnan haasteita, tuki- ja liikuntaelinsairauksia, uhkaavia asiakkaita, siiloutumista, puutteita varhaisessa pu...

Sote-uudistus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden rakentaa Suomeen hyvinvointia tuottava asiakaslähtöinen, laadukas ja kustannustehokas palvelujärjestelmä. Digitalisaatiota on maalailtu yhdeksi kesk...

Kuuntele, keskustele ja pyydä ratkaisuehdotuksia, jos et halua ikuistaa uudistushanketta pelkiksi korulauseiksi vuosikertomukseen. Olen sekä esimiehenä että valmentajana todistanut lukuisia tilanteita...

Twitter

  



Bonnier Business Forum Oy
Mikonkatu 13 D 132 (4. krs)
FI-00100 Helsinki
 
Toimitus:
toimitus.ht@bonnierbusiness.fi
 
Asiakaspalvelu:
Puhelin +358 30 422 8808
asiakaspalvelu@bonnierbusiness.fi